Ikkunoiden kunnostus parantaa taloyhtiön energiatehokkuutta realistisesti

kotisivut • 2. syyskuuta 2026

Share this article

Näin ikkunoiden kunnostus vaikuttaa taloyhtiön lämmitysenergian kulutukseen

Monessa taloyhtiössä energiatehokkuuskeskustelu kulminoituu kysymykseen ikkunoista, mutta harvoin päätöksenteon tueksi tarjotaan realistisia lukuja siitä, mitä kunnostuksella todellisuudessa voidaan saavuttaa. Vanhat puuikkunat eivät automaattisesti tarkoita energiahukkaa, jos rakenteet ovat kunnossa ja tiivistykset toimivat. Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä ikkunoiden lämpöhäviöt syntyvät, mitä konkreettisia toimenpiteitä kunnostukseen sisältyy ja millaisia säästöjä taloyhtiö voi odottaa. Tavoitteena on antaa hallitukselle ja isännöitsijälle työkalut arvioida investoinnin kannattavuutta ilman ylimitoitettuja lupauksia.

Mistä ikkunoiden lämpöhäviöt taloyhtiössä todellisuudessa syntyvät

Merkittävä osa vanhojen ikkunoiden energiahukasta voi johtua huonokuntoisista tiivisteistä, vääntyneistä puitteista ja säädöistä poikenneista heloista, eikä pelkästään lasipinnasta. Kun puite ei sulkeudu tiiviisti karmiin, syntyy ilmavuotoja, jotka tuntuvat asukkaille vedon tunteena ja näkyvät taloyhtiön lämmityslaskussa. Huonokuntoisista ikkunoista voi hävitä jopa 25–30 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta, mikä keskikokoisessa kerrostalossa tarkoittaa merkittävää summaa vuositasolla. Ennen kuin taloyhtiö päättää laajasta remontista, kannattaa selvittää, ovatko ongelmat todella rakenteellisia vai korjattavissa tarkalla huoltotyöllä. Lisätietoa aiheesta löytyy artikkelista energiatehokkuudesta ja arvonnoususta, joka avaa vanhojen ikkunoiden kunnostuksen taustalla olevia faktoja tarkemmin.

Kunnostuksen konkreettiset toimenpiteet, jotka parantavat energiatehokkuutta

Ikkunoiden kunnostus etenee järjestelmällisesti kartoituksesta varsinaisiin korjaustoimenpiteisiin. Käytännössä työhön kuuluu tyypillisesti seuraavat vaiheet:

  • Puukorjaukset karmeissa ja puitteissa, jotka parantavat rakenteiden istuvuutta ja tukevat tiiviyden palauttamista
  • Tiivistysten uusiminen
  • Heloitusten säätö niin, että puite sulkeutuu tasaisesti ja tiiviisti
  • Lasitusten tarkistus ja tarvittaessa 2K- tai 3K-eristyslasituksen asentaminen
  • Pintakäsittelyt, joilla puuosien kestävyys ja tiiviys varmistetaan pitkäksi aikaa

Jokainen näistä toimenpiteistä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon lämpöenergiaa karkaa rakennuksesta. Museoviraston hyväksymillä menetelmillä tehty korjaus säilyttää samalla rakennuksen alkuperäisen ilmeen, mikä on tärkeää arvorakennuksissa ja kaupunkikuvallisesti merkittävissä kohteissa.

Mitä säästöä taloyhtiö voi realistisesti odottaa energiakustannuksissa

Kun kunnostus tehdään huolellisesti, taloyhtiö voi odottaa lämmityskustannusten laskevan useita tuhansia euroja vuodessa keskikokoisessa kerrostalossa. Säästön suuruus riippuu ikkunoiden alkuperäisestä kunnosta, rakennuksen koosta ja siitä, tehdäänkö kunnostuksen yhteydessä myös eristyslasitus. Kunnostus ei kaikissa kohteissa välttämättä vastaa täysin uusien ikkunoiden laskennallista eristysarvoa, mutta ammattitaitoisesti toteutettuna se voi päästä hyvin lähelle uusien ikkunoiden tiiviyttä ja energiatehokkuutta samalla säästäen selvästi uusimisen kustannuksista. Investointi maksaa itsensä tyypillisesti takaisin energiansäästön kautta ja samalla asumismukavuus paranee vetoisuuden vähentyessä.

Kunnostus vai uusiminen, kumpi on energiatehokkuuden kannalta järkevämpi valinta?

Monessa taloyhtiössä pohditaan, kannattaisiko vanhat ikkunat vaihtaa suoraan uusiin sen sijaan, että niitä kunnostetaan. Vastaus riippuu paljon ikkunoiden nykykunnosta ja rakennuksen suojelustatuksesta. Aiheeseen syvemmin perehtynyt opas taloyhtiölle käy läpi tilanteita, joissa uusiminen ei ole taloudellisesti eikä rakennussuojelun kannalta järkevää. Alkuperäiset massiivipuurungot ovat usein laadukkaampaa materiaalia kuin nykyiset teollisesti valmistetut ikkunat, ja niiden kunnostaminen säästää samalla luonnonvaroja kiertotalouden hengessä. Vastaava periaate koskee myös ovia, joiden kunnostuksesta käsityönä kerrotaan tarkemmin artikkelissa perinteisen käsityön eduista.

Huoltosopimus varmistaa energiatehokkuuden pysyvän saavutetun tason

Kunnostuksen tuoma energiahyöty ei säily automaattisesti ikuisesti, jos ikkunoita ja ovia ei huolleta säännöllisesti. Heloitukset löystyvät käytössä, tiivisteet kuluvat ja puuosat vaativat ajoittaista tarkistusta erityisesti pääkaupunkiseudun vaihtelevissa sääolosuhteissa. Huoltosopimus ikkunoille ja oville auttaa taloyhtiötä ennakoimaan kuluja ja välttämään yllättäviä remonttitarpeita, kun ongelmat havaitaan ja korjataan ajoissa. Sama koskee myös parvekeovia ja ulko-ovia, joiden kunto vaikuttaa suoraan rakennuksen ilmatiiviyteen. Kuntokartoituksen perusteella taloyhtiö saa selkeämmän kuvan ikkunoiden nykykunnosta, tarvittavista toimenpiteistä, kustannuksista ja urakan aikataulusta. Jos taloyhtiössä pohditaan ikkunoiden ja ovien kunnostusta energiatehokkuuden näkökulmasta, kannattaa varata aika kuntokartoitukseen ja ottaa yhteyttä asiantuntijoihin. Groma Oy on toiminut vuodesta 1988 ja erikoistunut pääkaupunkiseudun taloyhtiöiden ikkunoiden ja ovien kunnostukseen perinteisin, Museoviraston hyväksymin menetelmin. Lisätietoa palveluista löytyy myös yrityksen pääsivulta.

Recent Posts

Ikkuna
31. toukokuuta 2026
Ikkunaremontin siirtäminen tulee taloyhtiölle kalliiksi. Lue mitä seurauksia remontin lykkäämisellä on energiakustannuksiin, kiinteistön arvoon ja asumiseen.
Apteekin ovi
31. toukokuuta 2026
Miksi perinteinen käsityö on parempi valinta ovien kunnostuksessa? Lue vertailu laadusta, kestävyydestä ja ympäristövaikutuksista.
Pihlajatien ikkunaremontti
30. huhtikuuta 2026
Lue käytännön vinkit ikkunaremontin suunnitteluun, kilpailutukseen ja toteutukseen, vaihe vaiheelta alusta loppuun.
Vanhat ikkunat
30. huhtikuuta 2026
Mitä hyötyä ikkunoiden kunnostamisesta todella on? Lue viisi keskeistä faktaa energiatehokkuudesta, asumismukavuudesta ja kiinteistön arvosta.
Ikkunanpuitteet
30. huhtikuuta 2026
Kannattaako vanhat ikkunat vaihtaa vai kunnostaa? Lue milloin kunnostaminen on taloudellisesti ja ympäristön kannalta järkevämpi valinta.